Runoilija Heli Laaksosen murretta on mahdotonta toistaa – varsinkin kun oma murrealue on toisaalla. Lisäksi hänen puheensa soljuu helisevänä helminauhana niin, että kirjoittajan kynä ei pysy perässä. Siksi tämän tarinan lainaukset ovat pääosin yleiskielisiksi käännettyjä.
Kirkonkylällä oli tiistaina säpinää. Väkeä oli liikkeellä niin, että autopaikkaa sai hakea. Päivän vetonaula seisoi Kirja-aitassa pikkuriikkisellä jakkaralla. Jakkaralla siksi, että näkyisi väenpaljouden keskeltä muita pidempänä. Alkamassa oli esitys, jonka aikana rakentui kirjakaupan näyteikkuna Heli Laaksosen...
